Presidenttiehdokas Haavisto tuskastui loanheittoon: "Ei ole perusteita käydä uudelleen lävitse samaa myllytystä elämäntyöstäni"
- Terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti Mikko Paunio (sd) on jälleen kyseenalaistanut Pekka Haaviston uraa.
- Paunio kirjoittaa blogissaan muun muassa, että Haavisto ei olisi kertonut EU:n ulkoasiainneuvostolle olevansa koulutukseltaan ylioppilas.
- Pekka Haavisto selvitti Iltalehdelle perusteellisesti, mistä on ollut kyse. Hän vastaa kertoneensa, että on koulutukseltaan ylioppilas.
Presidenttiehdokkaiden mielipiteet, kun Niinistö ei osallistunut vaalikeskusteluun Suomi-areenassa.
Vuonna 2011 Suomen Kuvalehti kirjoitti jutun, jossa kiinnitti huomiota vuoden 2012 vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston koulutukseen. Lehti nosti esille, että Haavisto on koulutukseltaan ylioppilas, mutta häntä tituleerataan vierailevaksi professoriksi EU:n verkkosivuilla. Kun Haavisto oli lähettänyt toimitukseen faktat ja korjaukset, lehti poisti jutun kokonaan eetteristä.
- Lähde oli sanonut Suomen Kuvalehdelle, että en olisi ollut Bristolin yliopistossa opettamassa. Se kävi vähän kunnialleni. Vastinetta ei kuitenkaan koskaan julkaistu, Haavisto sanoo Iltalehdelle nyt yli kuuden vuoden jälkeen.
- Kaivoimme tuolloin esiin asiakirjoja, mutta ne eivät näyttäneet vaikuttavan kampanjointiin. Tästä päättelin, että kysymys oli enemmän poliittisesta kampanjasta kuin asiallisten tietojen julkaisemisesta.
Tuolloin Haavistosta myös kanneltiin valtakunnan syyttäjälle. Saamiensa selvitysten jälkeen syyttäjä katsoi vuonna 2012, että mitään syytä tutkintaan ei ole.
- Tässä on pyörinyt aikamoinen mylly. Pidän tätä näykkimisenä, lokakampanjana ja häirintänä. Kun olen opettanut Helsingin yliopistossa kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa, siitäkin on kuulemma valitettu, että opetusta annetaan ilman tutkintoa.
Haavisto muistuttaa, että yliopistoilla on oikeus valita luennoitsijansa asiantuntijuuden perusteella.
Nyt kun Haavisto on toista kertaa presidenttiehdokkaana, myllytys uhkaa alkaa uudelleen. Terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti Mikko Paunio (sd) kyseenalaisti Haaviston uraa verkkolehti Oikeassa Mediassa julkaistussa blogissaan.
Oikea Media on verkossa toimiva vastamedia, joka ei ole sitoutunut journalistin ohjeisiin.
Paunio kirjoittaa, että Haaviston "asiakirjakepponen toi hänelle ehkäpä puolen miljoonan euron tienestit". Hän syyttää jälleen Haavistoa ansioluettelonsa kaunistelusta.
Tohtori julkaisi vuonna 1991 Vihreä valhe -nimisen pamfletin, vuonna 2015 Auditorium julkaisi samannimisen kirjan Pauniolta. Hän on uransa aikana hyökännyt voimakkaasti "vihreiden levittämiä ympäristöuskomuksia" vastaan.
Iltalehti kävi Paunion linkkaamat asiakirjat läpi.
Ei akateemisia opintoja
Tieteellisen, voittoa tavoittelemattoman kansainvälisen työryhmän Afes-Pressin avustajien luettelosta löytyy vihreiden kansanedustaja Pekka Olavi Haavisto. Afes-Press tutkii rauhaa ja Euroopan turvallisuuspolitiikkaa. Sen päämaja on Mosbachissa Baden-Württembergissä Saksassa.
lyhyessä Haaviston elämäkerrassa on seuraava lause:
He has been a Visiting Professor at the University of Bristol (2002), a consultant for the Arctic Council review process (2001) and a Visiting Researcher for Russian Environmental Policy in The Finnish Institute of International Affairs (2000-2001).
Tässä Haaviston kerrotaan olleen "vieraileva professori" Bristolin yliopistossa ja "venäläisen ympäristöpolitiikan vieraileva tutkija Suomen Ulkopoliittisessa instituutissa".
Myöhemmin vuonna 2005 Haavisto valittiin Euroopan unionin erityisedustajaksi (EUSR) Sudaniin.
Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja sekä Euroopan unionin neuvoston ja Länsi-Euroopan unionin pääsihteeri Javier Solana toivotti Haaviston tervetulleeksi Sudaniin. Solana oli tehtävässä vuosina 1999-2009.
Lehdistötiedote on päivätty Brysseliin heinäkuun 18. päivä vuonna 2005.
Siinä kerrotaan sivun verran Pekka Haaviston taustoista.
He has been a Visiting Researcher at the Finnish Institute for International Affairs and a Visiting Professor to the University of Bristol. He is a Visiting Lecturer to the University of Helsinki and to the NATO School in Oberammergau.
Euroopan unionissa oli tiedotteen mukaan ymmärretty, että Haavisto oli ollut vierailevana tutkijana ja vierailevana professorina. Paunio kirjoittaa, että asiakirjoissa ei mainita Haaviston olevan akateemiselta arvoltaan "vain" ylioppilas.
Hän nostaa blogissaan esille, että Haavisto ei CV:ssään mainitse Saksan kestävän kehityksen politiikan vertaisarviointiraporttia vuodelta 2009.
- Pekka Haavistolla ei ole akateemisia opintoja eikä yhtään tieteellistä julkaisua, Paunio korostaa.
Haavisto ei mainitse raporttia, mutta kirjoitti blogissaan marraskuussa 2009 saksalaisesta kestävästä kehityksestä.
- Olin yllättynyt, kun viime keväänä Saksan liittokanslerinvirasto kutsui minut yhdeksi Saksan kestävän kehityksen arvioijaksi. Teimme töitä kesällä Berliinin-viikon aikana, ja selvitimme eri ministeriöiden, maakuntien, kuntien, liikeyritysten ja kansalaisjärjestöjen toimintaa kestävän kehityksen saralla. Raporttiamme oli vastaanottamassa liittokansleri Angela Merkel, vanha kollegani ympäristöministeriajalta, Haavisto kirjoitti tuolloin.
Nettisivuillaan olevassa CV:ssään Pekka Haavisto luettelee seuraavat kansainväliset tehtävät:
Euroopan rauhaninstituutti (European Institute of Peace, EIP), puheenjohtaja 2016-
Bcause foundation, member of board 2014-
Ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä 2009-
YK:n erityisasiantuntija (ASG) Darfurin rauhanprosessissa 2007
Euroopan unionin erityisedustaja (EUSR) Sudanissa ja Darfurissa 2005-2007
YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n tehtävissä kriisialueilla 1999-2005
Paksu nahka
Haavisto toteaa, että Paunion kritiikki vaikuttaa hyvin samalta kuin aikoinaan nimetön kantelu valtakunnansyyttäjälle.
- Hän väittää, että olen johtanut harhaan tehtävänimikkeissä. Kun on kysymys on omasta CV:stäni, kysymys ei voi olla "mielipiteistä" tai "näkemyksistä" vaan siitä, ovatko faktat siinä oikein vai ei. Politiikassa on hyvä olla paksu nahka, mutta kritiikin pitäisi kuitenkin perustua väitteiden oikeellisuuteen, Haavisto sanoo.
Hän kokee elämäntyötään kohtaan kohdistuvan kritiikin perusteettomaksi.
- Tässä tuntuu olevan kysymys siitä, onko oikein, että valtiotieteen ylioppilas on palkattu tehtäviin, joita minulla on ollut vuosien varrella. Ministerin kokemuksella on ollut suuri paino, mutta kyseessä on aina palkkaajan oma arvio, Haavisto sanoo.
- Toinen kysymys on, olenko antanut palkkaajien luulla muuta itsestäni tai antanut väärää tietoa. Näin en ole tehnyt.
Mitä vastaat Paunion väitteeseen siitä, että et olisi kertonut EU:n ulkoasiainneuvostolle olevasi koulutukseltasi ylioppilas?
- Loppukesällä 2005 EU:lla oli huutava tarve saada edustaja Sudanin Darfurin-rauhanneuvotteluihin. Sain pyynnön käydä Brysselissä tapaamassa Solanaa nopeasti. Silloin käytiin läpi työ- ja poliittinen kokemukseni. Minut valittiin tehtävään, jossa paino on diplomaattisella ja poliittisella kokemuksella. Hain samalla CV:llä, jota olen aina käyttänyt. Siinä lukee, että olen valtiotieteiden ylioppilas. Tehtävä ei ollut akateeminen, vaan edellytti poliittista ja diplomaattista kokemusta. Olen siis kertonut, että olen koulutukseltani ylioppilas.
Olen kertonut, mikä olen
Iltalehden Haavistolta saamien dokumenttien perusteella tiedot Haaviston CV:ssä ovat oikeita.
Haavisto toimitti Iltalehdelle liitteen Ulkopoliittisen instituutin toimintakertomuksesta ja historiikista.
- Vuosikertomuksen sivulta 7 löytyy "Henkilökunta 2000". Siellä nimeni on ensimmäisenä tutkijalistassa tittelillä "vieraileva tutkija". Sama toistuu vuoden 2001 vuosikertomuksessa. UPI-yhteyksissä käytettiin tuolloin englanniksi titteliä "Visiting Researcher", Haavisto selvittää.
Haaviston tehtävät Ulkopoliittisessa instituutissa liittyivät laajaan turvallisuuden selvittämiseen.
- Minun oli myös mahdollista saada sieltä nuoria tutkijoita mukaan YK-työhön. Lisäksi tein tuolloin selvityksen arktisen neuvoston tulevaisuudesta.
Vuosina 1999-2007 Haavisto on ollut muun muassa vetämässä UNEPin ympäristö- ja konfliktit -tutkimusryhmiä Balkanilla, Irakissa, Afganistanissa, Palestiinassa, Liberiassa ja Sudanissa. Hän on osallistunut Heinrich Böll -säätiön "Johannesburg Memo" -dokumentin valmisteluun ja toiminut aavikoitumissihteeristön asiantuntijapaneelissa.
Haavisto on osallistunut myös Saksan kestävän kehityksen ohjelman Peer review -prosessiin, johon kutsutaan tiedemiesten lisäksi tavallisesti myös liike-elämän edustajia ja ympäristöpolitiikan tuntijoita.
- Kun koulutusta on kysytty, olen kertonut sen, mikä olen: valtiotieteiden ylioppilas. En ole tutkintoa suorittanut, mutta myös politiikassa, ministerin ja kansainvälisten järjestöjen tehtävissä voi paneutua asioihin, joista toisetkin haluavat ammentaa, Haavisto kertoo.
- UNEPin työmme oli uraauurtavaa. Kukaan ei ollut meitä ennen tutkinut kenttätutkimuksena konfliktien ympäristövaikutuksia välittömästi niiden jälkeen. Olin ryhmistä ja niiden raporteista kokonaisvastuussa. Tein toimitus- ja kokoamistyön sekä kirjoitin esipuheet. Olin niin sanottu puhuva pää tiedettä tekeville ympäristöministerin kokemuksella. Raporttien pohjalta hallitukset toimivat ympäristövahinkojen korjaamiseksi.
Luentoja Bristolin yliopistossa
Keväällä 2002 Haavisto opetti puoli vuotta Bristolin yliopistossa YK-tehtäviensä yhteydessä. Aiheina olivat kansainvälinen ympäristöpolitiikka sekä konfliktit ja ympäristö.
- Minulla oli takanani käytännön kokemus ympäristöministerinä olemisesta ja UNEPin työstä. Olin vetänyt useita YK-ryhmiä, jotka selvittivät konfliktien ympäristötuhoja muun muassa Balkanilla, Haavisto kertoo.
Haavisto lähetti Iltalehdelle katsottavaksi tuolloisen Bristolin professorin, nykyisen Islannin yliopiston dekaanin Vala Ragnasdottirin sähköpostin. Siinä Ragnasdottir vahvistaa Haaviston pestin Benjamin Meaker Visiting Professor -ohjelmassa.
Lisäksi Haavisto välitti Iltalehdelle sähköpostin Bristolin yliopiston kansliasta, jossa vahvistetaan, että hänet nimitettiin Benjamin Meaker Visiting Professor -ohjelmaan. Viestissä todetaan, että Haavisto ei ollut yliopiston virallista henkilökuntaa.
- Tittelinäni oli "Visiting Professor", jota käytettiin asiantuntijatehtävästä. En pysty muuttamaan titteliä miksikään muuksi, sillä olin sellaisella tittelillä siellä, Haavisto sanoo.
- Pidin luentosarjan ja yksittäisiä luentoja kansainvälisestä ympäristöpolitiikasta sekä konfliktien ympäristövaikutuksista. On normaalia, että yliopistot kutsuvat kokeneita asiantuntijoita luennoitsijoikseen Visiting Professor -tittelillä, Haavisto täsmentää.
Myös Bristolin yliopiston sivuilta käy ilmi, että Haavistoa ei ole nimitetty tai luultu professoriksi, vaan hänet esiteltiin helmikuussa 2002 ”luennoitsijaksi”.
Haavistoa ei siis pidetty akateemiselta arvolta professorina, vaan luentosarjan nimestä juonsi titteli "vieraileva professori".
"The lecturer will be Pekka Haavisto, a former Environment Minister for Finland and a key figure in the United Nations Environment Programme. He led scientific missions to investigate the environmental impact of recent conflicts in the Balkans. Currently he is a Visiting Researcher at the Finnish Institute for International Affairs and an adviser to the World Summit on Sustainable Development taking place in Johannesburg later this year."
- Kaikista näistä sekä muista tehtävänimikkeistäni on myös lisää dokumentteja, Haavisto lisää.
Tietojen vääristeleminen
Kun Haavisto oli ympäristöministerinä vuosina 1995-1999, hänestä tehtiin ensimmäisen kerran vihasivut nettiin. Haavisto muistaa, kuinka hänet oli esitetty ”Kreivi Naturana” - Draculan inspiroimana.
- Olen aina ajatellut ja sanonut myös vaalitukijoilleni, että politiikkaan kuuluu se, että poliitikkojen rehellisyyttä ja tietojen oikeellisuutta tarkistetaan. Kun tiedot osoittautuvat oikeiksi, kuten CV:ni, ja syyttelyä jatketaan silti, kysymys on lokakampanjasta, Haavisto toteaa.
Haavisto korostaa olleensa aina hyvin tarkka laatiessaan omia ansioluetteloitaan.
- Olen pyrkinyt piinallisen tarkkaan mainitsemaan, missä olen ollut ja missä työryhmässä tehnyt mitäkin. On aina hyvä, että myös muut ovat tarkkoja ja selvittävät asioita. Tämän asian esille nouseminen on varmaan taas presidenttikampanjointiin liittyvää.
Myös Haaviston työllistäneet yhteisöt ovat aikoinaan saaneet vastata samoihin tiedusteluihin kuin valtakunnan syyttäjä.
- Korkeimmalta mahdolliselta tasolta on jo todettu, että tutkintaan ei ole aihetta. Politiikassa mustamaalaus ja tietojen vääristeleminen heikentää poliittisen keskustelun tasoa, Haavisto sanoo ja vetoaa:
- Toivoisin, että keskustelu menisi eteenpäin ja keskittyisi suoraan poliittisista näkemyksistä väittelemiseen. Ei ole perusteita käydä uudelleen lävitse samaa myllytystä elämäntyöstäni.